Linjan tarina

Kansanperinteen linja on suomalaiseen kansanperinteeseen painottuva yhteensä yhdeksän kuukautta kestävä opintokokonaisuus, jossa punoutuvat yhteen vanhat käsityötavat, kansantaide, historia, kieli ja kirjallisuus. Linjan pääoppiaineet ovat kädentaidot, perinnekulttuuri, historia ja arkeologia sekä kansanlääkintä.

Opiskelijat saavat koulutuksen aikana perustiedot ja -taidot suomalaisesta kansanperinteestä ja heistä tulee perinteen monipuolisia asiantuntijoita. He voivat myös syventyä heitä eniten kiinnostaviin perinteen alueisiin. Mahdollisuudet työllistymiseen joko itsenäisenä yrittäjinä tai muiden palveluksessa lisääntyvät merkittävästi kun opiskelijat oppivat käyttämään ja tuotteistamaan perinnettä luovasti ja innovatiivisesti. Luonnollisesti myös jatkokoulutukseen pääseminen helpottuu.

Pääasiallinen opetusmenetelmä on kokemusperäinen oppiminen - itse tekeminen, kokeminen ja toimiminen. Opettajina ovat kansanperinteen eri alueiden erikoisasiantuntijat. Noin puolet opetuksesta on käden taitojen opiskelua. Tämän lisäksi on monipuolista luento-opetusta mm. paikallishistoriasta, kulttuurivaikuttajista, Kalevalan taustasta, etymologiasta ja perinnemaiseman hoidosta. Opintoretkiä tehdään lähes viikoittain lähiseudun kulttuuri- ja perinnekohteisiin.

Syksyllä opiskelijoilla on viikon työharjoittelu ja keväällä viikon periodi, jonka aikana he tekevät päättötyön opinnoilleen.

Kukin opiskelija laatii opintojen alkaessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka päivitetään kaksi kertaa. Perinnelinjan johtaja haastattelee opiskelijat ja pystyy näin antamaan tarkempaa ohjausta esimerkiksi verkostoitumisessa, työnhaussa, perinteen tuotteistamisessa sekä jatkokoulutuspaikkojen haussa.

Opetuksen kokonaistuntimäärä kansanperinteen linjalla on 1100. Opintopisteiden määrä on 55.

Opintomatka Latviaan

Opintomatkalla Latviaan käymme tutustumassa paikallisiin käsityöläisiin, tanssi- ja laulutupiin sekä liiviläiseen sukukansaamme.

Perinteikästä elämää Päivölässä

Pihapiirissä kasvavat vanhat omena- ja päärynäpuut. Saunan uima-allas houkuttelee aamu-uinnille. Laavu tulisieluille sijaitsee kivenheiton päässä. Hieman etäämpänä siintelee kalaisa ja lintuisa Saarioisjärvi. Päivölän mäellä palvottiin muinoin aurinkoa ja Sääksmäki oli Hämeen keskuspitäjä ja kulttuurikehto. Ajasta kertovat lukuisat arkeologiset löydöt. Keskiajalla Päivölän mäelle nousi aateliskartano, ja kansanopisto perustettiin sen paikalle vuonna 1894.